Joulu

Joulu on viimein ohi. Aurinko päätti näyttäytyä ensimmäistä kertaa sitten pentunäyttelyn, joten kuvasaastetta on viimein ulkoa.

Oodin ensimmäinen joulu oli täynnä kaikkea kivaa. Joulukuusi jaksoi onneksi kiinnostaa vain muutaman hetken, sen jälkeen se on saanut olla rauhassa. Yhden pallon se tosin sai tuhottua...mutta no jaa, se oli pientä siihen mitä pelkäsin.

Lahjaksi koirat saivat luita ja pitkiä lenkkejä, Oodi sai myös uuden nukkumapaikan, se kun ei sängyssä viihdy.


Vanun kanssa niillä on mennyt lujaa koko loman ajan.








Oodi ja sisaruksensa täyttävät piakkoin jo 6kk. Uskomatonta että siitä on jo niinkin kauan, Oodi alkaa pikkuhiljaa muistuttaa jo hiukka isompaa collikkaa.

Oodi 5kk ja näyttelyputken avaus

Oodi käväisi 5kk täytettyään Onni-veljen kanssa vähän pentunäyttelöimässä Helsingissä, ja iloksemme myös Olga-sisko oli saapunut paikalle. Oli hauska nähdä puolet pentueesta kasassa.

Kaikilla meni hienosti eikä kukaan tuntunut olevansa millänsäkään liukkaasta lattiasta. Oodi vei tällä kertaa voiton ja oli siis ROP-pentu, ryhmäkehässä emme yllätys yllätys enää sitten pärjänneetkään. Ruusukkeet Oodi olisi ilmeisesti mielellään paloitellut sinne Kaapelitehtaalle, joten olen pitänyt ne neidon ulottumattomissa. Mitään ruusuke-pokaali-kuvia en ole siis saanut aikaiseksi.

Tässä 50% Scottail O-pentueesta, eli Onni, Olga ja Oodi.


Vanu ei päästänyt tytärtään silmistään koko iltana kun palasimme, ilmeisesti oli ollut vähän ikävä. Oodi ei kaikkia ennakkokäsityksiäni vastoin ollut mitenkään erikoisen poikki, se riekkui Vanskun kanssa puolet illasta ja kävi jopa ihan normin iltalenkinkin...ja heräsi aamulla pirteänä puoli kuudelta. Jipii.

Palkinnoksi hienosta näyttelyavauksesta kävimme tänään tuolla koirien lempimaastossa parin tunnin lenkillä, vaikka allekirjoittaneen kädet jäätyivät jo tunnin sisään. Kivaa oli, vaikkakin kylmää ja aika hämärää.

Oodi seisoskelee.


Ja istuskelee.


Ja pitää minua kai vähän yksinkertaisena.