Oodi 4v!

Vieläkin ollaan mökillä ja vein pojat kotiinsa eilen. Sini ja Riku muuttivat uuteen kämppään joten siinä olikin Velillä ja Jalolla ihmettelemistä. Ja varmaan on vielä joksikin aikaakin. Mutta olipahan kiva mökkeillä niiden kanssa, tosi reippaita ja kivoja uroksia. Tuli ihan olo että vitsi kyllä tähän talouteen on kanssa trikkiuros saatava. On jännä miten nartuissa diggailen merleistä eniten, mutta kyllä kaunis trikkiuros on vaan upea ilmestys. Rakastan!

Mutta tämän päivän sankari on ihana Puudeli. Neito ja sisaruksensa ovat tänään siis saavuttaneet neljän vuoden iän, joka on minusta aivan käsittämätöntä. Vastahan ne syntyivät? Oodin pennuista nyt puhumattakaan, ja nekin ovat ihan kohta 2v. 

Tässä päivänsankari kera mutsinsa



Tässä Vanu itsekseen





Velistä yritin kuvia ottaa reilustikin mutta onhan vaan aika menevä tyyppi. Tässä nyt pari








Ja Jalosta myös

Pääerkkaria ja saareilua

No niin, tätäkin nyt päivitän tulevaisuudessa enempi kun photoshoppi löytyy myös kannettavalta. Just tyhjensin vähän korttia koneelle ja tässä postauksessa onkin siis luvassa muutama kuvanen.

Mökillä ollaan, ja ollaan oltukin. Torstaina kävin hakemassa Jalon ja Velin tänne meille porukkaan mukaan, ovat saaneet siis olla vapaana täällä saaressa ja ovat tosiaan tästä ottaneet kaiken irti. Nyt tätä kirjoittaessani nukkuvat tuossa hiekalla kaikki, mutta kyllä nuo poijjaat viettävät aimo-osan päivästä riehuen keskenään. Vanu ja Oodi niitä tuijottelevat vähän kyllästyneinä, ne kun riehuvat yleensä täällä valtaosin saarenympärilenkeillämme ja sitten tässä pihassa vaan chillaavat. Ja vahtivat ympäristöä. 

Josta puheen ollen...Vanulla napsahti päässä tuossa yksi päivä ja se lähti silkkiuikkupesueen perään. Lapset pakeni mutta emä ui Vanua vastaan ja teki selväksi että perääntyä ei aio, joten Vanulle tuli kiire rantaan. Mutta oli nyt sitten kolmas kerta kun Vanu ui pidemmän matkan, kaksi kertaa aiemmin on lähtenyt meidän perässä uimaan.

Pojat eivät ui, Jalo on tänään nyt ekaa kertaa kahlannut mahaan asti mutta Veliä ei kiinnosta kastua. Niille riitti kun pesin ne perjantai-iltana, vaikka sanoa täytyy että noi kaksi on paljon helpompi pestä kuin mun tyttäret.

Mutta niin, lauantaina kutsui sitten Tampereella pääerikoisnäyttely. Emilia tuli Nuun kanssa messiin, mutta aika karvattomassa kunnossa collieneitomme on. Jonkun aikaa mietimme että voiko se esiintyä ollenkaan, mutta kun katsoin Emilian ja Nuun treenausta nurmella niin aloin olla aivan vakuuttunut lopulta että niiden on mentävä. Nuu liikkuu niin kauniisti ja vaikka olikin karvaton, ei niin pahalta näyttänyt. 

Aloitetaan nyt näistä Nuun kuvista. Nuu oli siis nuorissa nyt viimeistä kertaa, tässä luokassa oli kilpailemassa 7 narttua ja Nuu lopulta NUO ERI4 ja SA! Eli meni paremmin kuin ikinä, pakko olla tosi tosi onnellinen! Ja Emilia vaan on niin pro.

Arvostelu oli tosi kiva: Very good qualities over all. Excellent balance. Well filled head. Good muzzle & skull. Well set eyes of good color & shape. Very good ear set, but a little bit light. Excellent body & angulation & very good substance. Not in best coat, but this does not distract. Moves sound & free.

Velillä oli vastassa nuorissa vaan yksi muu uros, Veli luokkavoittoon ERI:llä ilman SA:ta. Arvostelu on mulla tuos jossain, mutta en nyt paikantanut sitä tässä heti. Oli kuitenkin yksi lause, kehuttiin päätä ja korvia, hyvät silmät mutta hieman vaaleat, kroppa ok, ja liikkui hyvin. Vähän olin aatellut että vois olla yksilökohtaisempi arvostelu erkkarissa mutta ehkä seuraavalla kerralla! 

Tässä Nuun erkkarikuvat: 


Yksilöarvostelussa





Liikkeessä





Sijoittuneena





Emilian kanssa





Ja PN-kehässä





Ja sit nuo poijjaat! Kuvia olis nimittäin!


Tällasta ovat harrastaneet





Jalomies makoilee





Tuijottelee





Ja seisoskelee





Veli Turengissa





Tässä tää normi-Jalo. Kattokaa, aikuishampaita!