Viimeistä viikkoa viedään

Nuun raskaus on ollut alusta loppuun aika erilainen kuin Vanun tai Oodin. Nuulla oli heti alkuun todella vahvat merkit raskaudesta; se on ollut äärimmäisen väsynyt, syönyt hyvin vaihtelevasti, ollut todella outo. Kävin Nuuta katsomassa melkein joka viikko, ja maha tuntui olevan ihan mukavasti kasvussa, kunnes sitten viime keskiviikkona kävin taas Emilialla, ja ovella vastaan tuli hämmentävän pieni Nuu, jonka massusta en kahden tunnin aikana saanut mitään havaintoa yhdestäkään pennusta. Vanun ja Oodin pennut tuntuivat ja jopa näkyivät kaksi viikkoa ennen synnystä aivan no problem, joten aavistelin jo aika pahaa. Joten oman mielenrauhamme säilyttämiseksi varattiin sitten aika ultraan. 

Emilia vei sitten Nuun lekurille ja kyllä vaan, siellä kölli todistetusti kaksi pentua, kolmas mahdollisesti jemmassa kylkiluiden takana. Toki lukumäärä on todella epätarkka, mutta röntgeniin en nähnyt pointtia mennä kun nimenomaan halusin tietää, että pennut ovat eläviä ja ok. Mahdollisesti Nuun raskaus ei ole mennyt sitten ihan ilman ongelmaa, koska koira todella oli ihan eri kokoinen viikoilla 5 kuin nyt viikoilla 8, eli noinkohan kyydistä on sitten tipahtanut muutama pentu. Sitä emme tule ikinä tietämään, mutta nyt innolla odotamme Nuun ja Jokerin minipentuetta syntyväksi. 

Toivottavasti kaikki menee hyvin, ja tämäkin tyyppi nähdään sitten ensi viikolla möyrimässä pentulaatikossa.