3vk 6pv

Pennut pääsivät viettämään hellepäivää ja saivat jopa syödä ulkona. Niillä on jo melkoinen meno päällänsä, ja niiden hampaat ovat melko terävät ja niitä käytetään kiitettävän paljon. Kaikkeen.

Halli istuksii.


Ja venyttelee.


Kakkospoika söpöilee auringossa.


Ja syö ruohoa.


Täplis täydessä unessa. Se on ottanut muita kiinni kovalla vauhdilla.


Kakkospoika ja trikkipoika haistavat ruuan hajua.


Ja pian olivatkin kaikki syömässä.




Mitä, mihin se kaikki meni!


Merletyttö kera ruokaisen kuonon.


Trikkipoika posettaa.


Ja trikkityttö istuksii.

3vk 2pv

Pääsin taas pentuvahdiksi ja ruokittuani pupsit ah-niin-ihanalla jauhelihalla, suuntasimme Vanu-äidin ja pentukorillisen kanssa pihanurmelle.

Ensin pikkaisen yritettiin nukkua.


Vaan eipä aikaakaan kun painiparit alkoivat muodostua. Tässä päällä Kakkospoika, alla Täplis.


Merletyttö löysi Hallin, tästä parikymmentä sekuntia, niin tyttösen kuono oli Hallin suussa...


Ja sitten oli Kakkospojan vuoro kokea siskonsa kohtalo.




Kakkospoika tyylilleen uskollisena toljottaa istualtaan maailman ihmeellisyyksiä. Nyt oli vuorossa äiti.


Onko Vanu synnyttänyt kirahvin? Tässä täplis, selkeästi juurisyöneenä.


Kakkospoika, taas, koska se on niin ihana.


Ja merletyttö, joka myös on ihana.


Ja sitten nämä melko vaikeasti kuvattavat, eli trikkisisarukset. Ensin poika.


Sitten tyttö.


Nopeasti hiipui koko joukkio, äitinsä myös.

Ulos!

Näin 3vk-syndejen kynnyksellä, kiitos hienon sään, saimme vietyä pennut viimein ulkoilmaan. Hallilla ja Kakkospojalla on ollut koko pari päivää suuria pyrkimyksiä päästä pentulaatikosta pois, ja vietettyäni yön Pirkkalassa, löysinkin aamusella Kakkosen vetelemässä pitkin lattioita. Hampaita myös alkaa tuntua, Halli tarttui lujasti minua ranteeseen eilen, lupaa hyvää tulevaisuutta ajatellen.

Pennut jo remuavat keskenään jonkin verran, veljiä ja siskoja pitää yrittää "tappaa" ja kiusata, yksin on ikävä olla hereillä, joten jos kaikki nukkuvat, voi kasan hajauttaa kävelemällä sen päältä. Vanu suhtautuu kakaroiden uusiin ottamuksiin hieman epäluuloisesti, minusta tuntuu, että se piti niistä enemmän silloin kun ne eivät liikkuneet niin hirveästi, eivätkä olleen feikkihampaineen repimässä sen hapsukarvoja.

Korillinen pentuja, olkaa kyvä.


Löytöretkeilijät törmäsivät nopeasti johonkin super-mielenkiintoiseen. Äitiin.


Ja toisiinsa...


Kakkospoika sinisten saartamana.


Ja lopuksi, saanen esitellä ensimmäisen onnistuneen poseerauksen, poseeraamassa Halli, kukapas muu.

2vk, 2pv

No niin, se viimein tapahtui. Pennut pääsivät ensimmäistä kertaa elämässään ulkoilemaan, tosin hyvin pieneksi toviksi ja harmiksemme aurinko meni pilveen. Kuvaajan vika, että suurin osa kuvista meni epäselviksi, joten minulle sapiskaa, ja tulokset olivat siis laihanlaiset. Mutta asiaan.

Kakkospojan mielestä maailma on liian pelottava ja sen antamiin haasteisiin on vastattava silmät kiinni.


Yksin ei tosin joutunut kokemaan tätä pelottavuutta, systeri oli messissä.


Joten ei muuta kuin silmät auki ja etiäppäin.


Merletyttö ihmettelee.


Takaisin sisällä, ensin muodostetaan keot. Tässä merletyttö keskellä.


Ja olkoon tämä merletyttöpäivä, tässä neiti katselee kameraa.

Pennut 2vk!

Näin räpsähti käyntiin penneleiden kolmas viikko, silmät on auki kaikilla ja laatikossa käy melkoinen vipinä kun porukka testailee raajojaan. Pieni merletyttö ja Halli pysyvät tolpillaan ehkä parhaiten, trikkikaksikon tullessa hyvin perässä.

Tässä "kaikki", yksi merleistä tosin halusi nukkua yksikseen, joten siitä näkyy vain aavistuksen verran.


Merlekasa.


Äippäkin vaivautui laatikkoon.


Lupaan ja vannon etten tee tätä tahallani, mutta Kakkospoika vain yksinkertaisesti sattuu aina söpöilemään kun minulla on kamera kädessä.




Ja tässä vielä veljesrakkautta.

Kolmastoista päivä

Viime maanantaina se viimein tapahtui, pentujen silmät avautuivat. Trikkipoika, eli joukon kuopus, avasi silmänsä ensimmäisenä, ja Hallin, eli esikoisen, silmienavausta odottelemme vieläkin. Luultavasti tulee tapahtumaan seuraavan 24:n tunnin aikana, mutta pienesti yllätti, että joukon uudisraivaaja on vieläkin sokkona. Vaikka paljonpa eivät muutkaan vielä uusilla silmillään tee, ne kun eivät paljon vielä osaa erottaa.

Aika makeet, eikös, tuumaa Kakkospoika.


Myös trikkipoika esittelee uusia silmiään, samalla kun syö olemattomilla hampaillaan äidin jalkaa.


Äippä ongelmissa, lapsoset kerkesivät syömään ennen kuin Vanu asettui makoilemaan ja tässä jälleen kerran lopputulos. Äitiä hiukkasen väsyttää.


Hallia hiukka kitisytti, joten pääsi kasvattajan syykyyn.


Halli taasen, alla veli.


No, joskaan esikoinen ei voittanut silmäkisaa, on sillä silti ehdottomasti pisin karva.


Kakkospoika söpöilee, vol. 100.




Täplis myös.


Spot the puppy! Pikkumerle piiloilee.


Lapsia vätystää.