skip to main |
skip to sidebar
No nyt tosiaan olis vähän kaikenmoista tarjolla tässä postauksessa. Olihan viikonloppu, autoa on siivottu ja pesty ja renkaita vaihdettu. Ja olen harrastanut kevätsiivousta niin omassa, kuin vanhempienkin kodissa. Koirat ovat olleet lenkillä tuntikaupalla tuolla metsissä koska se on NIIN ihanaa, ja kerettiinpä tänään sitten myös mätsäriin kera Nuun, Velin ja Jalon. Omistajineen toki.
Kuulin myös viikolla Oodin lasten isästä, eli Pyrystä. Sirkka-Liisa laittoi minulle kuvankin ja sain luvan sen esittämiseen blogissa joten tässä Silimen Summer Soul, aka Nuun ja Velin iskä.
Ja sitten siihen mätsäriin eikös juu! Eli ideana oli vähän treenailla Tampereen KV:ta varten. Emilia esitti molemmat yksilöjutussa, molemmat Nuu ja Velinen saivat sinisen, ja minä sitten Velin kanssa hengailin sinisten kehässä ja kyllä sen sanon, että kivasti liikkuu tuo poika kun malttaa! Ja olin kyllä aika ällikällä lyöty kun Veli kutsuttiin nimeltä sinisten kolmoseksi. Mutta! Pääasia oli että nuoret pääsivät esiintymään ja molempia kyllä tuomari kehuikin. Tässä nyt sit kuvat, eli jospa Veli eka.
Nuusta kaksi
Jalo oli myös meidän kanssa, oli tosi reipas ja sitä ihmiset kävi ihailemassa. Jopa koirineen, jota mä vähän pidin erikoisena, mutta Jalosta kaikki oli IHANAA. Siellä se nurmella hengaili ja pyydysteli risuja ja välillä kävi painimassa Velin kanssa. Väsymys iski sitten parin tunnin päästä ja mä sain kunnian kantaa sen autolle. Ehkä olisin voinut vahingossa unohtaa sen syliin..
Jalosta ei edelleenkään mitään erikoista seisomakuvaa oo, pennut on vähän sellaisia että pitäs olla joku aakee ja laakee tila jossa ne vahingossa jäis kivaan asentoon. Yritystä oli, mutta tyytyminen on taas pääkuviin
No sikku showt oli saatu päätökseen niin lähdettiin Emilian kanssa metsälle. Vähän alkoi jo uni painaa kun tosiaan suht hektinen pari päivää ollut, mutta kivasti piristi tuollainen parituntinen metsässä.
Tässä Nakkea
Ja sit Nuu, joka oli enemmän elementissään tuolla soissa ja vesistöissä kuin missään mätsärissä tai näyttelyssä
No niin. Eilen se sitten tapahtui, eli lähdimme noutamaan pikkuista, tai ei nyt oikeastaan niin pikkuista, trikkipoikaa Pietarsaaresta. Matkalla mukana myös Veli, ettei tulisi niin pitkää yksinoloa kotona, joten siellä se oli auton takaosassa hengailemassa. Taukopaikoilla hengailin sitten sen kanssa kaikilla mahdollisilla ruoho-alueilla, jos niitä nyt siksi voi sanoa...oli meinaan kylmä ja lunta sateli matkan aikana siellä täällä.
Päämäärässä meitä vastaan tuli lauma aikuisia koiria ja jossain niiden alla puikkelehti päivän tähti, eli trikkipoika Jalo. Nostin sen syliin ja voi miten se olikaan kahdessa viikossa kasvanut. Valtava pallo. Jolla varsin terävät hampaat. Siskonsa olivat jo lähteneet, mutta leikkikamuista ei ainakaan ollut puutetta. Tosi reipas ja jotenkin mistään hämääntymätön pentu.
Eipäs siinä, juotiin kahvit ja Sini allekirjoitteli paprut, hetken aikaa Jalo vielä leikki laumansa kanssa pihalla ja sitten alkoi meidän reissu kohti Tamperetta. Minä istuin eka Jalon kanssa takapenkillä, Velin piipatessa innoissaan koiraverkon takana. Eka Jaloa hiukka tärisytti, mutta about parin minsan päästä se nukahti ja kun taas muutamien minuuttien jälkeen heräsi uudestaan, tärinät olivat poissa ja se tutki ympäristöään jo varsin suurella mielenkiinnolla. Lopulta se nukahti taas, tällä kertaa Sinin laukkuun.
Taukopaikalla Sini kävi hakemassa hampparin jota söi sitten takapenkillä, ja siitäkös Jalo olikin sitten superkiinnostunut. Suu aukeni jo uhkaavasti hampurilaista kohti, mutta turha yritys. Kun lähdettiin taas matkaan, se meni takapenkin jalkatilojen välissä olevalle korokkeelle nukkumaan. Aika pitkään se vetelikin tirsoja, kunnes sitten heräili ja Sini nosti sen katselemaan Veliä verkon läpi. Minä jäin sitten Tampereelle kun sinne saavuttiin ja Sini, Riku ja koirakaksikkonsa matkasi Lempäälään.
Matkalta on vaan yksi kuva, vähän epäselvä joten pahoittelen! Oli jo kerennyt vähän hämärtyä ja kuva on otettu autossa
Siinä se, Jalo 7 viikkoa ja kolme päivää. Jalolla on muuten terveet paperit, mutta pieni crd silmissä, joka luultavasti on aikuissilmätarkastukseen peittynyt. Tosi reipas ja temperamenttinen tuntui olevan, mutta niinpä se on että time will tell että millainen siitä sitten lopulta kasvaa. Alku on ainakin hieno.
Lisää kuvia Jalosta on luvassa viikonloppuna kun käyn sitä tsekkailemassa.