skip to main |
skip to sidebar
No niin, syysloma tuli ja meni, vietimme sen tyttöporukalla Turengissa vanhempien ollessa toisella puolella maapalloa veljeäni katsomassa. Balin lämmössä siis köllöttelivät koko puolitoistaviikkoa, minun odotellessa hyviä ilmoja että saisin ottaa peltojuoksukuvia näistä dogeista. Toisin kävi, satoi, satoi ja satoi. Ei paljon kameraa viitsinyt raahata mukana.
Onneksi nyt viikolla oli sentään aurinkoinen päivä. Tästä lauantaista näyttäisi olevan myös tulossa, näinköhän saan kameralle lisäkäyttöä kun lähdemme piakkoin collielenkille Suvin koirien kanssa.
Oodi on alkanut kasvattaa karvaa ihan tosissaan, joka on tietysti mukavaa. Se on täällä Tampereella tahtonut välillä nukkua lasitetulla parvekkeella, en tosin sitä sinne päästä vasta kuin aamuyöstä, en usko yöllä ehkä herääväni jos se vikisee sisään, aamulla olen todella herkkäuninen ja herään pieneenkin ääneen. Eipä se tosin sieltä ole pois edes halunnut, tulee sisälle sitten kun ollaan menossa lenkille.Tyytyväisenä se tosin illalla kömpii sänkyyn minun ja Vanun kanssa, vaikka pakko sanoa, että 160cm parisängystä on tulossa ahdas kun nuo molemmat ovat nyt päättäneet, että täytyy nukkua omistajassa kiinni.
Oodin killistelyt Turengissa

Tämä oli hauskaa, Vanulla oli suussa joku lehti ja se ei meinannut saada sitä pois. Oodi tunkee tietenkin mielenkiinnosta pedon kitaan...

Oode pissillä.

Kattokaa, sillon vähän jopa karvaa!

Vanulla on pallo ja Oodi venyy sitä tavoitellessaan. Kyllä se sen yleensä jossain vaiheessa sitten saakin.

Kameran kanssa ollaan vietetty kiitettävästi aikaa metsissä, mutta aika pimeää on ollut. Syksy on sinänsä mun lemppari lenkkiaikaa, ei ole liian kuuma ja jotenkin syksy antaa semmoisen reippailufiiliksen. Reippailufiilistä on ollut koirillakin.
Käytiin rokotuksilla koirien kanssa perjantaina, hyvin meni ja koirat on nyt sitten piikitetty. Lääkäri jaksoi ihmetellä Oden urheilureisiä, ne on varmaan kaksi kertaa niin paksut kuin Vanun. Eipä ihme sinänsä, Oodi on ollut pysäyttämätön sen tassuinsidentin jälkeen, ja varsinkin nämä kaikki kaverit Tampereella ja Pirkkalassa ovat sitä juoksuttaneet ihan kiitettävästi. Se tosin yleensä nykyään menee joukon kärjessä ja muut saa yrittää tavoittaa. Jos pystyy. Nopea se on kuin mikä, jonka sain itse kokea viikonloppuna kun se tälläsi itsensä täydestä vauhdista minun sääreen. Nyt on melkoiset mustelmat.
Urheilullinen Oodi, mihin niitä karvoja tarvii? Mutta huomatkaa, häntä on jo paksumpi :O

Jäljestys-Oodi

Hämärä liikekuva lauantai-illalta

Syksyvanu doing what she does best

Seisomakuva viime viikolta, tyydyttävästi onnistunut ottaen huomioon että oli aika pimeää

Kuin kaksi marjaa?

Kale on myös ollut metsävaelluksilla mukana, se leikit on edelleen Odelle käsittämättömiä.
