Ihan joo "muutama" kuva sunnuntailta

Varsin tuulinen päivä, mutta mikäs siinä, vietimme siitä aimo-osan leirintäalueella lenkkeilemässä Tiian ja Kalen kanssa. Narupalloa heiteltiin, myyriä etsittiin ja leikittiin tuttujen koirien kanssa, oli kieltämättä kiva päivä!

Vanu matkalla pallon luokse, luulisin



Oodi lentää



Ja yrittää syödä lahkeen



Ja muuten vaan juoksentelee



Tässä sitten vähän toista porukkaa, eli Kale, Sulo (perunkarvaton) ja Elise, joka on belgimix (tervu x mali)



Tässä koko lössi



Kale ja Sulo



Elise ja Kale



Sitten, Vanun narupalloilun parhaat palat as follows













Namia!



Oodi seisoo, vaikka seisomakuvia emme edes tänään yrittäneet. Tämä oli jotenkin kiva



Oodi matkalla Tiian luo



Ja jonnekin muuallekin





Ja ehkä minun liikekuvasuosikkini



Vanu ja Oodi matkalla yhteiseen päämäärään, joka taitaa olla nappula.



Oodikin narupalloili, todistettavasti. Tässä matkalla Tiiaa karkuun, joka olisi ikävästi halunnut pallon takaisin :(



"Minun pallo, elkäähän kaipailko, Oodelin luontoon ei kuulu palauttaa poisheitettyjä tavaroita"

Oodi 1v 9kk

Yritin kuvailla liikekuvia narupalloillessa, mutta yksin se on tosi hankalaa kun pitäs niitä palloja heittääkin, ja pyllykuvat on ihan just sieltä, eli pepusta. Ja niitä olis ollut tarjolla useampiakin. No, meni sitten Oodin kuvailuksi, vaikka Vanulla alkaa olla tytärtään parempi turkkikin. Oodilla on tosin pidemmät hapsukarvat kuin Vanulla koskaan, ja tuntuu pitävän ne päällänsä vaikka kaiken muun turkin heittikin pois.

No, Oodin molemmat puolet





Ravistelukuva, nää jaksaa aina huvittaa allekirjoittanutta

Kevät on täällä!

Niin se kuulkaas on! Ihanaa. Ollaan oltu koirien kanssa paljon metsässä ihmettelemässä puroja sun muita, ja tietysti tuossa leirintäalueella heittelemässä palloa. Vanu on ollut taas narupallonsa kanssa ihan tulessa, oikein malttaisi lopettaa sitä leikkiä ollenkaan. Oodi on vähän paitsiossa kun Vanulla on tuota narupallokokemusta kuitenkin se 3 vuotta enempi plakkarissa, ja on hommassaan eripätevä. Nyt kuitenkin kuvia vähän tältä viikolta.

Vanu Turengissa. Kaikki fasaanit löytyi taas.



Oodi oli kovin ihmettelevällä päällä





Tampereelle palattuamme Oodi tutustui puroihin ja muihin vesielementteihin tutulla tavalla



Ja se lopputulos..



Ja sitten. Se näki jossain ojassa pyörteen, johon oli jäänyt nalkkiin joku vaahtopallo. Se tuijotteli sitä valehtelematta viitisen minuuttia, suunnilleen tässä asennossa



Kunnes se sitten päätti ottaa sen vaahdon..suuhunsa.



Voin kertoa, että ilme ei ollut ainakaan sen näköinen, että olis kovin herkkua ollut.

Leirintäalueella oli sitten taas tutut meiningit valloillaan. Myös seropi Tellu oli kanssamme. Tällä koiralla on muuten aivan jumalaiset liikkeet, usein niitä tuijottelen, että kyllä voi koira liikkua kauniisti ja sulavasti



Messissä oli myös Atte-nöffi, jonka takia Kale oli aika paljon tämän näköinen



Lisää pullistelua

Kaverilenkkiä

Nyt parituntisia lenkkejä illalla tehneet koirat on aikas väsyneitä, juuri palasin aamulenkiltä jäältä ja oikeasti harmittaa, että se ei siellä varmaan enää kauaa ole. Keskiviikkona olimme taas Tiian kanssa liikenteessä, ja porukkaan liittyi sitten muitakin.

Ekaksi oltiin ihan keskenämme, tässä Vanu tulossa kohti



Oodi vauhdissa



Vanu ja sen mielestä vallan vallaton Kale



Kale hangessa jäähdyttelemässä



Ja seisoskelemassa



Ja sitten tuli tää! Eli maailman ihanin belgi Ronja aka Mustantuulen Quita



Sitten joukkoon liittyi myös Sulo, perunkarvaton, karvallinen versio







Ronja lähti omistajineen jatkamaan matkaa, ja me jäätiin loput leikkimään jäällä.



Sulo on napannut ihanan saaliin, jääpalan!



Eyes on the prize

Jäälenkkeilyä nyt vielä kun uskaltaa

Kyllä vaan, jäältä on kadonnut kaikki se upottava lumi, ja nyt on koirilla hauskat ajat. Kuvailin aamulla Oodia, joka jostain syystä kuvissa näyttää paljon karvaisemmalta kun on. Optinen harha, I guess. Täytyy julkaista huomenna siitä vähän epäedustavampia kuvia, nyt kone ei jaksa photoshoppia enempää pyöritellä, rassukka.



Auringonlaskun aikaan kävimme sitten Tiian kanssa lenkillä ja yritimme jotain kuvakyhäelmää, mutta vaikeeta oli siinä tuulessa lapaset kädessä.

Tässä kuitenkin on mutsi ongelmissa...



"Eikö niinkö sori.."



Vanu tottelee Tiiaa. Sillä on nami. Ja siten kaikki valta.



Kale on varastanut lapasen!