Mökkeilyä

Pakattiin kimpsut ja kampsut ja suunnattiin mökille viime torstaina. Kivaa on ollut ja Oodi ja Vanu sekä vanhempien corgi ovat rajattomasti saaneet olla saarella vapaana. Vaikka eivät ne paljon pihapiirista lähde omille teilleen, paitsi Vanu, joka käy välillä vähän pidempää lenkkiä pitäen huolta siitä, ettei metsästä mitään hirviöitä uskaltaudu meidän kimppuumme. Siellä se sitten huutelee muutaman hetken ja tulee pois.

Onkiminen on ollut kivaa, yleensä molemmat colliet ovat istuneet kanssani laiturilla katseet tiivisti kohossa. Mutta Oodi meni vähän liian pitkälle kun alkoi kalastella vesiämpäristä sinne laittamiani kaloja. Se siitä nautinnollisuudesta, kun vähän väliä olin ottamassa Oodin hampaista elävää ahventa. Oodi ei niin välitä uimisesta, mutta sukeltamisesta se pitää, naamansa oli koko sen illan ihan märkä, koska vaikka lopetin onkimisen, se kävi silti tunkemassa päätään kaikkiin vesisankoihin, mitä löysi.

Eilen tulin kotiin ilman koiria, sinne ne jäivät vanhempieni kanssa. Äiti oli nukkunut Oodin kanssa aamupäivään, mutta Vanu oli toki jo varhain hereillä tekemässä kierroksiaan.

Oodi mökin edessä



Vanu samassa paikassa



Oi kuusipuu, oi kuusipuu. No okei, ei se sitä oikeesti syönyt, vaan tuota heinää.



Minä uin, koirat tuijotti



Oodi, Oodeleitten kuningatar.