Elolenkkiä

Ollaan Emilian kanssa nyt tarvottu tuolla metsissä ihan kiitettävästi, juuri tulin himaan meidän parituntiselta samoilulta. Kuuma on vieläkin, ja koirien kielet pitkiä melkein koko lenkin ajan, varsinkin Nacun ja Nuun, joiden mälläys ei tunnu loppuvan ollenkaan. No, kohta tulee syksy (ja hirvikärpäset!) niin eiköhän tämä ilmakin viilene. Itse pidän juuri kevään ja syksyn lenkeistä eniten, ei ole liian kylmä eikä liian kuuma. Oodi ei vieläkään ole irrottanut turkistaan, vaikka se on joka syksy vetänyt itsensä ihan kaljuksi. Karvaa kyllä tiputtelee, mutta noinko johtuisi ruokavaliostaan, että turkki ei vaan lähde enää niin. Kuka ties, tässä kuitenkin tämän päivän satoa.

Nacu hyökkää.



Lopputulos tämä



Tässä vähän lisää esimerkkiä





Tässä aika hyvä yhteenveto meidän lenkkeilystä, ja miltä se yleensä näyttää



Sitten minusta kivat kuvat Nuusta

Nuun pää



Ja koko Nuu



Tässä sitten minun tytöt, eli Oodi ja Vanu



Ja jotkut asiat ne ei ikinä muutu vaan pysyvät samana vuodesta toiseen.