skip to main |
skip to sidebar
Metsässä taas Sinin ja koirien kanssa, kivaa oli ja voi jummi mitkä ihanat säät luvattu melkein koko viikoksi! Ihanaa kun ei tarvitse pestä koiria jatkuvasti, tai vaihtoehtoisesti sietää sitä hiekkaa ympäri kämppää. Tai no, Vanuhan meillä se todellinen liankerääjä on, Oodi on pudottanut aika totaallisesti turkkinsa, joten siihen nyt ei silleen tartu. Ellei hypi kuraojiin, niin kuin se päätti tehdä viikonloppuna...
No, eniveis, tässä Velin edesottamuksia tältä päivältä.
Yritimme seisomakuvaa, mutta ei siitä mitään tullut. Velillä oli risujen kanssa hauskempaa, tai sitten se ryntäili ihanasti minun syliini ja tuli paljon epäselviä "nyt ryntään sun syliin"-kuvia.



Lopulta luovutin ja tyydyin istumakuvaan. Kivan pääkuvan tosin sain nappaistua!


Sitten alkoi iskeä väsymys, mutta ihmekös tuo, oltiin aika kauan siellä metsässä

Tänään oli kirkkaampi päivä, joten lähdin toiveikkain mielin kuvailemaan Nukkista ja Veli-veljeään. Emilia oli Nucan niin hienoksi harjaillutkin 8-viikkoiskuvia varten, mutta lienee järkevää ensin näyttää miksi Nucca sitten kuvissaan on niin..no...mutainen :D
Veli on sitä mieltä, että oo, systeri, tänne mulle se heti

Nucca pistäis vähän vastaan

Mutta minkäs teet kun veli on jättiläinen

Veli on selkeesti ollut leikkiopetuksessa, ennen se jäi aika suosiolla pohjalle, mutta ei enää, ei vaikka mikä olisi!

Nukkiksen lienee syytä tyytyä kohtaloonsa

Kinkku oli Velin mieleen

Kyllä pentu on pennulle paras kaveri, näitä leikkejä jaksaisivat leikkiä loputtomiin

Ja sitten näitä Nucan kuvia
Minäkö mutainen, ehei


Nyt seison, ota äkkii kuva!

Pennuille kun tekee kimeitä ääniä, saa ne joskus katsomaan kameraan päin tälleen kivasti

Mutta joskus menee vähän yli...

Oltiin Oodin, Vanun, Sinin, Velin sekä Velin "isoveljen", Otto-dalmiksen, kanssa metsässä. Satoi kun lähdimme, ja sitten pamahtikin aurinkoinen ilma päälle kesken lenkin, ja minä olin sitten jättänyt kameran autoon kun ajattelin ettei me mitään kuvia saada. Niinpä otettiin sitten Velin kahdeksanviikkoiskuvat lenkin jälkeen, joka oikeastaan oli iisimpää kun saatiin isot koirat autoon.
Tässä pari nassukuvaa


Yritettiin jotain seisomakuvaakin, mutta eihän pienoinen Veli malttanut

Sitten Veli meni mukkelismakkelis rapsutustuokion jälkeen

Vielä viimeiset istumaposet, sitten himaan nukkumaan!

Terveisiä myös Oodin muille kahdeksanviikkoisille mukuloille :)
Säätiedotus lupasi kaameaa sadepäivää, mutta niin ei käynytkään. Tai siis, märkää on, ja pimeää, mutta mitään kaatosadetta ei ole ollut. Niinpä sitten järkättiin pieni perhelenkki, eli siis mukana heiluivat Vanu, Oodi sekä Oodin lapset Nucca ja Veli.
Vanu oli ihan yhtä ällöttynyt Velistä kuin Nucastakin, joten se vaivautui kerran sanomaan pienelle Velille pahasti, jonka jälkeen tyytyi vain kävelemään ja välillä toki mulkoilemaan pentuja. Törmäsipä Veli sen takajalkoihinkin täydestä vauhdista, ja Vanu näytti kyllä hetken siltä että voi nyt hyvä luoja noita lapsia, mutta antoi sitten olla.
Oodi sen sijaan oli pennuille oma kiltti itsensä, yrittipä jopa mennä mukaan niiden painimatseihin. Lähinnä se tosin vain oli leikkiinkutsuasennossa ja haukkui leikkiville pennuille, ja juoksi niiden mukana. Veli aika rohkeasti meni heti hyppimään Oodia vasten tämän nähdessään, mutta Oodi vaan katseli että ahaa, mikäs tämä on. Kävi Oodi sen myös pesemässä kun Veli makoili selällään ruohossa, mutta oli ilmeensä sen jälkeen vähän sen näköinen, että yök.
Alkulenkki oli suunnilleen tätä


Veli löysi kävyn

Sillä oli vauhti päällä


Veli on kyllä reippaasti Nuccaa isompi, mutta tämä kuva hämää!

Veli ja Sini

Veli ja Oodi

Veli ihan itsekseen

Sitten yritettiin istuttaa tyyppejä kivelle. Ajattelin ettei noi nyt niin uhkarohkeita ole että pyrkivät kiveltä alas, mutta olin aika väärässä. Eli molemmat olivat heti tulossa alas ihan itsekseen...onneksi molemmilla puolilla oli ihminen.

Kun toinen istuu, niin toinen ei varmasti

Sitten kun Emilia yritti laittaa pentuja vähän lähekkäin niin lopputuloshan oli tämä

