Oliskohan sitä vähän kevättä ilmassa?

Turengissa on tullut taas liikuskeltua, puhuin tosin iskän kanssa puhelimessa tänään ja ilmeisesti meidän lempilenkkipaikka, eli joki, on avautunut näinä leutoina päivinä. Voi jummi, kiva kun metsässäkään ei siellä mielellään kulje kun ei ole polkuja. Jää varmasti reunoilta kestäisi hyvin, mutta kun kaikki lähitienoon sorsat ovat tulleet sinne keskelle hengailemaan, niin pidä siinä sitten Vanua ja Oodia SEKÄ etenkin kerran elämässään jokeen pudonnutta Capria poissa sieltä...No, nyt vielä vähän muistoja viikonlopulta, kun jää oli vielä kivasti paikallaan.

Oodi vauhdissa, toki





Paikka



Siristelyä auringossa, kyllä on epäoodimainen ilme!



Vanu meni isän ja Caprin kanssa lenkille, Oodia isä ei enää ota koska se on pahis teini-ikäinen ja Vanu on paljon, paljon helpommin hallittavissa, sekä vähemmän intuitiivinen liikkeissään. Oodi toimii aina ennen kun ajattelee, pöljäke. Joten me mentiin sitten Vanulta salaa jäälle harrastelemaan Vanun lempilajia...NARUPALLOA!





Kaverikuva metsälenkiltä eilen.