skip to main |
skip to sidebar
No niin, ilta on käsillä ja minulla on täällä himassa hyvin väsynyt mummo, ja suht väsynyt äiti. Eli Vanu ja Oodi ovat nyt ahkerasti taas lenkkeilleet Oden jälkikasvun kanssa, ja Oodi veteli vielä Nacun kanssa pitkin metsiä Vanu perässään pitkät pätkät, en tajua kuinka tuohon eläimeen tulee niin järjettömästi vauhtia aina syksyisin, muut eivät meinaa perässä pysyä.
Mutta siis joo, syysillan aurinko on yllättävän paha valaistus, vetää kaikki ihan punaiseksi, joten pahoittelut tulevien kuvien erikoisesta värimaailmasta jota yritin vähän parannella.
Tässä nyt sitten Nukkis 2kk. Jännitimme minkä väriset sen silmistä tulee, ja tässä nyt sitten todiste siitä, että ihan ovat tummanruskeat. Aavistus on tuossa toisessa silmästä sinistä, eli sellainen piste, joka löytyy myös Vanulta saman puolen silmästä. Oodilla on huomattavasti vaaleammat silmät kuin näillä kahdella.
Nucan korvat vielä hakee asentoa, niin kuin Velinkin, molemmilla on tuo sama korva hiukan vielä sivussa, mutta eiköhän se sieltä tule aikanaan.

Ja tässä Nucan seisonta.

Tässä Nucca mummonsa kanssa. Vanu oli kurkkuoperaatiossa perjantaina, josta johtuu side sen kaulassa.

Ja tässä Oodi tutkii Nuccaa, joka on ihan että mutsi, elä viiti.

Nacustakin vielä kuvanen, samalta kiveltä kuin missä Nukkis seisoskeli. Eli aurinko paistoi siihen suht suoraan, ja oli aivan punainen :D

Nyt kyllä sää suosii lenkkeilyä JA kuvaamista. Sinillä ja Emilialla tulee olemaan aika hyvin dokumentoidut pennut, mulla on nykyään kamera ihan perusvarustuksena lenkillä. Tänään myöhemmin meinaan yrittää saada Nucastakin kuvia, eilen oltiin senkin kanssa lenkillä mutta tuli jo hämärä.
Oodi ja poikansa lähtivät vähän kisailemaankin tänään, ihan ei leikkitavat menneet yksiin, koska kun Veli heittäytyi lopulta ruohoon selälleen, katsoi Oodi sitä ihan ihmeissään, että mitä nyt pitäisi tehdä muka.
Tästä se lähti. "Hei mutsi hei, pieni Veli tässä"

Oodi riemastui, ja Veli tuumasi, jotta otapa kiinni jos saat

Riehaannusta

Ja alusta

Tässä nyt kaikille järkytykseksi Oodin syysmuoti 2010: BIKINIT

Veli kalliolla, eka kuva meni harmillisen epäselväksi, mutta se saa tulla tähän silti, koska on varmaan paras seisomakuva mitä minulla Velistä on

No ei tääkä paha oo

Velillä oli risujen kanssa hauskaa

Metsässä taas Sinin ja koirien kanssa, kivaa oli ja voi jummi mitkä ihanat säät luvattu melkein koko viikoksi! Ihanaa kun ei tarvitse pestä koiria jatkuvasti, tai vaihtoehtoisesti sietää sitä hiekkaa ympäri kämppää. Tai no, Vanuhan meillä se todellinen liankerääjä on, Oodi on pudottanut aika totaallisesti turkkinsa, joten siihen nyt ei silleen tartu. Ellei hypi kuraojiin, niin kuin se päätti tehdä viikonloppuna...
No, eniveis, tässä Velin edesottamuksia tältä päivältä.
Yritimme seisomakuvaa, mutta ei siitä mitään tullut. Velillä oli risujen kanssa hauskempaa, tai sitten se ryntäili ihanasti minun syliini ja tuli paljon epäselviä "nyt ryntään sun syliin"-kuvia.



Lopulta luovutin ja tyydyin istumakuvaan. Kivan pääkuvan tosin sain nappaistua!


Sitten alkoi iskeä väsymys, mutta ihmekös tuo, oltiin aika kauan siellä metsässä

Tänään oli kirkkaampi päivä, joten lähdin toiveikkain mielin kuvailemaan Nukkista ja Veli-veljeään. Emilia oli Nucan niin hienoksi harjaillutkin 8-viikkoiskuvia varten, mutta lienee järkevää ensin näyttää miksi Nucca sitten kuvissaan on niin..no...mutainen :D
Veli on sitä mieltä, että oo, systeri, tänne mulle se heti

Nucca pistäis vähän vastaan

Mutta minkäs teet kun veli on jättiläinen

Veli on selkeesti ollut leikkiopetuksessa, ennen se jäi aika suosiolla pohjalle, mutta ei enää, ei vaikka mikä olisi!

Nukkiksen lienee syytä tyytyä kohtaloonsa

Kinkku oli Velin mieleen

Kyllä pentu on pennulle paras kaveri, näitä leikkejä jaksaisivat leikkiä loputtomiin

Ja sitten näitä Nucan kuvia
Minäkö mutainen, ehei


Nyt seison, ota äkkii kuva!

Pennuille kun tekee kimeitä ääniä, saa ne joskus katsomaan kameraan päin tälleen kivasti

Mutta joskus menee vähän yli...

Oltiin Oodin, Vanun, Sinin, Velin sekä Velin "isoveljen", Otto-dalmiksen, kanssa metsässä. Satoi kun lähdimme, ja sitten pamahtikin aurinkoinen ilma päälle kesken lenkin, ja minä olin sitten jättänyt kameran autoon kun ajattelin ettei me mitään kuvia saada. Niinpä otettiin sitten Velin kahdeksanviikkoiskuvat lenkin jälkeen, joka oikeastaan oli iisimpää kun saatiin isot koirat autoon.
Tässä pari nassukuvaa


Yritettiin jotain seisomakuvaakin, mutta eihän pienoinen Veli malttanut

Sitten Veli meni mukkelismakkelis rapsutustuokion jälkeen

Vielä viimeiset istumaposet, sitten himaan nukkumaan!

Terveisiä myös Oodin muille kahdeksanviikkoisille mukuloille :)