Nucca oli ihana niin kuin toki aina, ja tiedän että toista itseäni. Mutta se vaan on niin nasta puupelo, vanhempanikin tykkäävät siitä kovin. Vanu ehkä jossain vaiheessa vähän huolestui, että jääkö Nuuks meille muka niinkö ihan kokonaan.
Mutta asiaan. Lauantaina oli aivan pirun kylmä, mutta ah, aurinko oli mahtava yllätys. Paljon ei paikallaan olleet koirat ilman että alkoivat nostella tassuja, Nukkis nyt ei muutenkaan paljon perusta paikallaankökkimisestä jos voi viilettää kiitolaukkaa joella.
Tämmönen se nyt sit on, viikkoa vajaa 6kk Nucca.
Se rrrakastaa possuleluaan
Näytin sille myös narupalloa, johon mummonsa on addiktoitunut jo vuosia sitten. Siitäkö vasta riemu repesi.
Minä pirulainen viskoin sitä palloa aika kauaskin, sitä piti sitten vähän etsiskellä
Lumipaakkujen irrotushetkellä oli helppo ottaa söpöstelykuvia
Oodeli on kasvattanut turkin. Se on tuuhea, mutta vielä hauskan lyhyt, kylmä sille ei ainakaan uskoakseni tule
Tässä pari nassukuvaa
Myös O pääsi leikkimään pallolla. Vanukin toki, mutta siitä ei hullukaan yritä YKSIN ottaa kuvia kun se on pallohimoissaan
Sunnuntaina oli sitten pilvinen päivä, mutta kannoin kameraa mukana enivei. Onneksi kannoin! Aamulenkiltä vähän yhteisriehuntaa sen jälkeen, kun otin Vanun hihnaan
Oodi kuulostelee joen toisella puolella asuvien koirien mekkalointia
Nucan suht onnistunut seisomakuva!
Annoin Nucan vielä leikkiä yksikseen leluilla pihassa ennen kuin se tuli sisään. Aivan päätöntä hepulointia oli se 20 minuuttia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti