Tämä oli myös Crufts-viikonloppu, ja katselin aika intohimoisesti ryhmät joka ilta. Nahkacollie oli tuttu Suomenkin kehistä ja toki äärettömän nätti, mutta samaa ei voi sanoa pitkisversiosta. En oikein ymmärrä miten rodun kotimaassa voi pitkäkarvaisen collien rotumääritelmän käsittää niin, että siellä kehässä lyllertää joku ihmeellinen karvamöykky joka ei ole sulavaliikkeistä tai -linjaista paimenkoiraa nähnytkään. Myös ilme ja koko pää..äh, kamala. Näinpä sitten aivan uskomattoman kauniin nöffin ryhmäkehässä, ja lopulta BIS-kehässä. En edes tiennyt että ko. rodulla voi olla niin valtavan kauniit liikkeet kuin tällä yksilöllä. Muutenkin tosi kaunis ja liioittelematon jätti.
Ostin alkuviikosta Vanulle lahjaksi nahkahihnan, ihan ensimmäisen ever. Minun käteeni jopa tuollainen pyörönahkahihna kuitenkin on jotenkin painava, mutta onhan se aika makee. Oon niin tottunut noihin kevyisiin naruihin että varmaan vaan vaatii vähän totuttelua. Tämän lisäksi Vanu sai tänään pienen herkkukakun joka oli lähinnä nakista ja ceasar-folioruuasta kehitetty. Oodi sai myös, me ihmiset jätettiin väliin.
Ja paras lahja oli varmaan n. 45min narupalloilua jäällä. Enpä tiedä mikä tekisi Vanusta onnellisempaa. Tässä vähän materiaalia.
Tässä matkalla kohteeseen, Oodi myös
Oodi kera pallon, jota heittelin sille ilman Vanun häsläystä. Vanulla oli etäämmällä omat pallopelinsä
Tätä mieltä oli Oodi
Jossain jotain, as usual
Vanu posettamassa, tämä kuva keskiviikolta kylläkin. Mutta on Vanulin virallinen 7v-kuva! Niin kovin rakas "mummeli", toivottavasti meillä on edessä vielä vähintään saman verran vuosia yhdessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti