Veliä ja Jaloa

Juuri tultiin sisään, leirintäalueella oltiin vähän yli tunti koko porukan kanssa. Jalo siis tuli ensivierailulle Härmälään Sinin ja Velin kanssa. Oodi ja Vanu ottivat aika välinpitämättömästi Jalopallukan vastaan, Oodi sille pääsi pari kertaa murahtamaan kun Jalolla vähän tuo koordinaatio feilasi ja se törmäsi Arvon Leidin takajalkoihin. Vanu oli hillityn ällöttynyt, näki lähinnä parhaaksi pysyä poissa tieltä ja jos itse ällötys tuli liian lähelle niin pieni hymy riitti Jalon perääntymiseen.

Ja kuvia. No joo! Ei oikein voitu noita isoja koiria tuossa leirintäalueella pitää vapaana kun oli niin kaunis päivä ja se yleensä tarkoittaa sitä että siellä vilisee ihmisiä ja koiria. Ei tosin ketään tullut vastaan mutta vannomatta paras. Jalo toki sai mennä menojaan. Mutta siis kun minulla oli handussa omien koirien hinat ja tämä kevätvalo on mitä on, niin sellaiset superkivat kuvat jäi nyt saamatta. 

Veli ja Jalo muuten tulevan nastasti toimeen. Odotettua, mutta silti tosi kiva! Melkoista painia harrastivat tuossa lumella...

 



Noni, kuali.

 

Velin nassukka



Ja tämä, eli Jalo 8vk ja 3 päivää



 Jalo hiukka sotkeutui Velin hihnaan ja jummasi sitten Velin alle. Tilaisuuden tullen siis äkkiä otin kuvan!





Ah. Olispa mullakin tuollainen pallura, Jalo on kyllä tosi hauska pentu. Tiiän tiiän, Vanu ja Oodi ei ehkä toivois että meillä olis niiden lisäksi mitään palloja.